bilefeidari

Yhteissynttärit, elokuu 2010

Mua vaivaa yksi asia. Nimittäin se, että nykyään kaikki sosiaaliset tapaamiset liittyy niin vahvasti alkoholin sävyttämiin tapahtumiin ; tupareihin, synttäreihin ja kaikkiin vastaaviin. Olen viimeisen kuukauden aikana saanut viisi kutsua bileisiin ja jättänyt menemättä jokaisiin. Mun syyt on vaihdellu "oikeista" syistä (muutaman portfolion tekoa ja jokunen essee kirjoitettavana, pappa kuoli vasta) huonompiin syihin ("en jaksaaaa, tää sohva ja sipsipussi ei anna mun lähtee, sori!"), mutta oon jääny miettimään tätä asiaa. Mua vaivaa huono omatunto tästä asiasta, siitä, etten jaksa enää bilettää?!

Jotkut aloittelut Ellillä ja Hannalla, syksy 2010

 Tavallaan tää on typerää, en lukioaikana ollu kertaakaan keskiviikkona ryyppäämässä vaikka muut sitä harrastikin enkä nyt muutenkaan hirveästi oo ikinä alkoholilla läträilly. Ellei tuota välivuotta lukion ja tän koulun välissä lasketa (hehheh, äiti jos luet tän niin mie vaan liiottelen, älä usko sanaakaan...), jolloin mun sosiaaliset kanssakäymiset tapahtu lähinnä keskiviikko-, perjantai-, ja lauantai-iltaisin sen vakkaribaarin tanssilattialla.

Jäätävin Halloween koskaan, 2010

Kaiken tän jaarittelun taka-ajatuksena ja huonon omantunnon takana on pelko siitä, että jos tarpeeksi monesti jätän menemättä, mua ei enää pyydetäkään mihinkään. Ja mua harmittaa, harmittaa ihan sairaasti se, ettei mun tuttavapiirin ihmiset harrasta kanssakäymistä siinä muodossa kuin mua huvittaisi, sillä tavalla vain, että tehtäisiin porukalla ruokaa tai käytäisiin kahvilla. Pidettäisiin illanistujaisia ILMAN sitä painetta siitä, että kohta pitää lähteä baariin, nyt äkkiä jurri päälle ja taksi alle. Huoh.

Se sama Halloween

Älkää käsittäkö väärin, tottahan toki minäkin haluan välillä vetää peput, kesäisin useastikin, sillä ei ole mitään mukavampaa kuin puistohengailu hyvän juoman kanssa ja välillä se tanssilattia-irroittelu vaatii sen muutaman promillen.

Tampere-darra

Ehkä tää kaikki on vaan sitä, että oon ns. kasvanu yli siitä biletyskaudesta mitä välivuonna vietin ja nyt tunnen itseni vain mahdottoman tylsäksi? En tiedä. Toivon vain, ettei ihmiset mua ihan hylkäis vaikka mulla onki tälläinen kieltäytymiskausi menossa. Kyllä mie jossain vaiheessa (kevään edetessä) taas jaksan rampata kaiken maailman kissanristiäisissä, vaikkakin ehkä sitten selvinpäin!

Hyvää viikonloppua siis kaikille, miten ikinä kukanenkin sen viettää! :)

- Tanja